Hampurin pettymyksen jälkeen ensimmäistä itselle uutta maata Hollantia odotti aivan uudella innolla. Amsterdamin hotellin osoite navigaattoriin ja tien päälle. Matkalla tuuli jälleen kovasti, mutta nyt ajettiin käytännössä vastatuuleen niin haittaa kovista puuskista ei juuri ollut. Matkalla ei mitään erikoista oikein ollut, pidempi tauko pidettiin Staphorstissa paikallisessa ruokapaikassa / pubissa. Pubin pitäjä oli nähnyt, että ulkoilutin koirat ennen sisään tuloa joten hän pyysi että otan hauvatkin mukaan sisälle ja toi valmiiksi vettä kupissa.
Hotellimme Campanile oli tulosuunnassa ennen keskustan ruuhkia ja tänne olikin nopea ajaa. Tämä on keskustasta n 12 km päässä, mutta aivan hotellin vieressä on metroasema. Metrolla liikkuminen Amsterdamissa on helppoa kun linjoja on vain muutama, meidän tapauksessa vieläkin helpompaa sillä hotellin pysäkki on linjan 53 päätepysäkki ja toinen pää on keskustan pääasema. Matka kestää n 20 min ja matkalla voi nauttia puistomaisista asuinalueista ja ihmetellä valtavia kerrostaloja.
Heti keskustassa tunsi todella olevansa jossain ihan muualla kuin Suomessa. Ihmisiä oli todella paljon ja pieniä kahviloita, baareja ym oli vieri vieressä joka kadulla ja kujalla. Sellaista suuren metropolin tuntua. Liikenne vaan oli aivan hirveä, skootterit ja pyöräilijät eivät näköjään täällä ole väistämisvelvollisia kenellekään. Täysiä kohti kelloa/tööttiä painaen ja vasta viime hetkellä hätäinen väistö jos jalankulkijat eivät väistäneetkään. Kypäräkin on näemmä Hollannissa tuntematon varmuusväline. Ensimmäisenä päivänä kiersimme muutaman tunnin paikkoja katsastellen ja nappasimme irvistävän ukkelin myymälästä eli KFC:stä iltapalaa hotellille.
Amsterdam oli tämän reissun ensimmäinen kahden yön paikka, joten tänään olikin koko päivä aikaa tutkia ja nauttia tätä mielenkiintoista kaupunkia. Aloitimme päivän kiertämällä hotellin viereistä suurta puistoa. Erilaisia leikkitelineitä pienille ja vähän isommillekin lapsille löytyi paljon, lisäksi uimaranta ja kaikkea muuta mielenkiintoista. Koiratkin tykkäsivät kun lenkillä oli muutakin kuin pelkkää betonia ja asfalttia.
Kaupungille suuntasimme puolen päivän maissa ja lähdimme etsimään sopivaa kahvilaa, ei kuitenkaan sellaista coffee shoppia mistä leijailee makea ruohon tuoksu 😉 Vaunujen ja pienen lapsen kanssa liikkuessa haasteita kohtaa vähän väliä. Kaikkialla on ahdasta ja useimpiin kahviloihin ei vaunuja saa mahtumaan, yhtään syöttötuoliakaan ei nähty kahden päivän aikana. Onneksi kuitenkin monen terassin laidalle sai vaunutkin mahtumaan, joten tyhjin vatsoin tai kuivin suin ei tarvinnut (lopultakin) ihanan lämpimässä säässä taivaltaa.
Punaisten lyhtyjen tavarantarjoajiakin näkyi tänään jokunen kun eilen verhot olivat tiukasti edessä joka puolella. Ehkä lämmin sää vaikuttaa siihenkin bisnekseen positiivisesti. Kohtalaisen vanhoja näyttivät tarjokkaat olevan, mutta ehkä se pääkohderyhmäkin on kuitenkin keski-ikäiset miehet?
Seitsemisen tuntia tuli katuja käveltyä ja aina välillä pysähdyttyä kun janotti tai nälätti, joko meitä tai reissumiestä vaunuissa. Moneen kertaan päivän aikana tuli mietittyä, että tänne on ehdottomasti tultava uudestaan. Mikään kovin helppo kohde pienen lapsen kanssa, tai ylipäätään lapsiystävällinen Amsterdam ei ole, mutta jos tulee tilanne että saisi kaikki koirat ja lapsen hoitoon niin ehdottomasti pitkän viikonlopun lomalle tulisin tänne!